Ympäristökorvauksen syysilmoitus

Ympäristökorvauksen syysilmoitus tulee jättää 31.10.2017 mennessä Vipu-palvelussa tai lomakkeella 465.

Syysilmoitus koskee tiloja, joilla on valittuna ympäristökorvauksen lohkokohtaisista toimenpiteistä:

  • lietelannan sijoittaminen peltoon
  • ravinteiden- ja orgaanisten aineiden kierrättäminen
  • talviaikainen kasvipeitteisyys

Ympäristökorvauksen syysilmoitus: talviaikainen kasvipeitteisyys

Tilojen, jotka ovat valinneet ympäristökorvauksen toimenpiteen ”peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys”, tulee jättää kasvipeitteiseksi vähintään 20 % korvauskelpoisesta pinta-alasta. Kasvipeitteisyyden osuus voi vaihdella vuosittain ja se voi olla kohdentamisalueella 20, 40, 60 tai 80 %. Kohdentamisalueen ulkopuolella tasot voivat olla 20, 40 tai 60%.

Jos tilallasi on lohkoja sekä kohdentamisalueella että muulla alueella, voi kasvipeitteisyysprosentti olla eri näillä alueilla. Kuitenkin niin että väh.20% on molemmilla alueilla. Korvaus maksetaan kasvipeitteisyysprosentin mukaisesti alueittain.

Kasvipeitteisyyteen hyväksytään mm. seuraavat lohkot:
* nurmet
* monivuotiset puutarhakasvit ja kumina
* viljan, öljykasvien, siemenmausteiden, härkäpavun ja herneen sänki
* kerääjäkasvit, jos kasvusto säilytetään seuraavaan kevääseen (huom. esim. viljan sänki täyttää kasvipeitteisyyttä, vaikka kerääjäkasvi on tuhottu)
* syyskylvöiset kasvit
* sänki- ja viherkesanto

HUOM! Kemiallisesti tuhottu nurmi ei täytä kasvipeitteisyysvaatimusta

Kohdentamisalueella talviaikaisen kasvipeitteisyyden 20 %:n vähimmäisvaatimusta voi täyttää myös kevennetyllä syyssänkimuokkauksella. Kohdentamisalueen ulkopuolella kevennetty syyssänkimuokkaus voi täyttää ehtoa kaikkiin porsenttirajoihin asti.

Huom!
Kasvipeitteisyyttä ei kelpaa täyttämään suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspellot tai alue, jolla on toteutettu ”orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla” -toimenpidettä. Kasvipeitteisyyteen ei myöskään kelpaa edellisten kausien erityistukisopimusalat: ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen, suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito tai turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely.

Korvauksen määrä

Saat korvausta pellon talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä sen mukaan, kuinka suuri osa alasta on kasvipeitteinen ja sijaitseeko ala kohdentamisalueella vai muulla alueella.

  • Kohdentamisalue (mm. Kannus, Kaustinen, Toholampi, Veteli):
    20% = 4, 40% = 18, 60% = 36, 80% = 54 €/ha
  • Muu alue (mm. Halsua, Lestijärvi, Perho):
    20% = 4, 40% = 9, 60% = 11, 80% = 11 €/ha

Korvaus maksetaan koko korvauskelpoiselle pinta-alalla, paitsi suojavyöhykenurmet, monivuotiset ympäristönurmet, luonnonhoitopeltonurmet, viherlannoitusnurmet, monimuotoisuuspellot, ”orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla” toimenpiteen lohkot sekä edellisten kausien erityistukisopimusalat.

Ympäristökorvauksen syysilmoitus: lietelannan sijoittaminen peltoon sekä ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen

Ilmoita lietelannan sijoittaminen peltoon – ja ravinteiden- ja orgaanisten aineiden kierrättäminen -toimenpiteessä ne lohkot, joilla ko. toimenpidettä on toteutettu.

Korvaus on 40€/ha ja sitä maksetaan enintään 60 %:lle sitoumusalasta. Lantatoimenpiteistä maksetaan ilmoitetun levitysalan perusteella. Jos peruslohkolla on suojakaista, muista vähentää sen pinta-ala toimenpiteeseen ilmoitettavasta alasta.

Ilmoita syysilmoituksella:

  • levitetyn lannan ja/tai orgaanisen lannoitevalmisteen levityspinta-ala (ha)
  • lanta- tai lannoitelajit (hyväksyttävät lanta- ja lannoitelajit)
  • määrä: lietteen sijoittamisessa väh. 20 m3/ha ja kierrättäminen toimenpiteessä väh. 15 m3/ha
  • levityspäivämäärät

Lietelannan sijoittaminen peltoon -toimenpiteessä tee lisäksi selvitys käyttämästäsi lannanlevityskalustosta.

Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen -toimenpiteessä ilmoita lannoitteen kuiva-ainepitoisuusprosentti (väh. 20%) sekä lannan tai lannoitteen tai muun toimenpiteessä hyväksyttävän materiaalin luovuttajan nimi ja tilatunnus.

Jos vastaanotat lantaa tai lannoitetta, toimita lisäksi luovutussopimus, maksukuitti tai rahti- tai kuormakirja, josta selviää materiaalin hankinta ja määrä. Voit tehdä ilmoituksen esimerkiksi lomakkeella 465L. Palauta liite Vipu-palvelun kautta tai paperisena kuntaan viimeistään 31.10.2017.

Varmista, että lohkokirjanpitosi ei ole ristiriidassa syysilmoituksen tietojen kanssa.

Lannan varastointi

Tilalla, jolla kertyy lantaa tuotantoeläinten pidosta, tulee olla lannan varastointitila (lantala). Lantalan tilavuuden tulee riittää vähintään 12 kuukauden aikana kertyvälle lannalle. Lantalan vähimmäistilavuuden laskemisessa voidaan ottaa huomioon viljelijöiden yhteiset lantalat ja pihattojen kuivikepohjat sekä samana laidunkautena laitumelle jäävä lanta.

Jos tilalla kertyy varastoitavaa kuivalantaa enintään 25 m³ vuodessa tai jos tilalla varastoidaan kerrallaan enintään 25 m³ kuivalantaa, voidaan lanta varastoida lantalan sijaan tiiviillä siirtolavalla tai muulla vastaavalla alustalla, joka on katoksessa tai joka katetaan peitteellä.

Myös tilalla, joka ottaa vastaan ja varastoi lantaa, tulee olla lantala, joka mitoitetaan vuosittain vastaanotettavan määrän mukaan. Lantalaa ei kuitenkaan edellytetä, jos lannan kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30% ja sitä säilytetään levitysaikana pellolla enintään neljä viikkoa levitystä odottamassa.

Lannan varastointi aumassa

Lantaa ja muuta orgaanista lannoitevalmistetta, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, voidaan työteknisen tai hygieenisen syyn vaatiessa varastoida myös aumassa. Auman voi perustaa mihin vuoden aikaan tahansa, myös talvella. Ennen auman perustamista tulee tehdä ilmoitus kunnan ympäristösihteerille aumausilmoituksella.

Varastoinnista ei saa aiheutua vesistön pilaantumista tai sen vaaraa. Varastointi aumassa on aina kielletty pohjavesialueella ja tulvanalaisella alueella. Aumaan varastoitu orgaaninen lannoitevalmiste on levitettävä viimeistään vuoden kuluttua auman perustamisesta.

Katso tarkemmat ohjeet lannan varastoinnista ja auman perustamisesta nitraattidirektiivistä.

Lannan levitys syksyllä

Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on lähtökohtaiseti kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Lantaa voidaan kuitenkin levittää vielä marraskuussa erityisten poikkeavien olosuhteiden vallitessa. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa kasvukauden aikana on satanut merkittävästi enemmän kuin normaalivuosina ja haihdunta on ollut niin vähäistä, että pellot eivät märkyyden vuoksi kanna koneita. Jos aiot levittää lantaa marraskuussa, sinun tulee jättää kunnan ympäristösihteerille Ilmoitus lannan levityksestä poikkeustilanteessa. Ilmoitus on jätettävä 31.10. mennessä.

Pellon pintaan levitetty lanta on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä, lukuun ottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä.

Kasvipeitteisenä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa ja orgaanista lannoitevalmistetta saa syyskuun 15. päivästä eteenpäin levittää vain sijoittamalla, ellei kyseessä ole syksyllä kylvettävän kasvin kylvöä edeltävä lannan levitys.

Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä.

Katso nitraattidirektiivi kokonaan


Lannoitusrajoitukset vesistöjen varsilla

Täydentävien ehtojen mukaan lannoitus on kielletty viittä metriä lähempänä vesistöä. Tämä lannoittamaton alue mitataan vesistön keskivedenkorkeuden mukaisesta vesirajasta. Jos peruslohko sijoittuu vesistön varrelle, voi vesistön ja peruslohkon välillä olla luontaisesti tuo vaadittu viiden metrin lannoittamaton alue. Tällöin viiden metrin kaistaa ei tarvitse vähentää peruslohkon pinta-alasta syysilmoituksessa (riittää kolme metriä).

Ympäristökorvauksen tilakohtaisen toimenpiteen vaatimuksissa on kolmen metrin suojakaistavaatimus vesistöjen varrella olevalla pellolla. Suojakaista mitataan peltolohkon reunasta pellolle päin. Tätä suojakaistaa ei tarvitse jättää, jos

  1.  maatalousmaan ja vesistön tai valtaojan välillä on metsää, pensaikkoa, tonttimaata, tiealuetta, jouto- tai kitumaata tai muuta aluetta aina vähintään keskimäärin 10 metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse maatalousmaalle tai

  2. maatalousmaa sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois pumppaamalla tai muulla vastaavalla tavalla.

Jos peruslohko sijaitsee alle kymmenen metrin päässä vesistöstä, vähennä kolmen metrin suojakaista peruslohkon pinta-alasta kun ilmoitat alaa lantatoimenpiteisiin.